Tekstianalyysiharjoitukset - osa 7 DRAAMAN TULKINTA

Eeva-Liisa Mannerin näytelmä "Eros ja Psykhe" (1959)

Näkökulmia mm.:

- myyttikritiikki

1. Hesiodos "Jumalten synty" (700 eaa)
2. Aristofanes "Linnnut" (414 eaa)
3. Platon "Pidot (360 eaa)
4. Apuleius "Eros ja Psykhe" (200)
5. Milton "Comus" (1634)

• huomioita:
• 1)  syntyi Kaaoksesta samaan aikana kuin Gaia, so. oli aluksi vanhempi jumala kuin esim. Afrodite, joka myöhemmin oli hänen äitinsä ja sodanjumala Ares isänsä
• 2) Aristofaneella syntyi Pimeydestä, Yön munimasta munasta
• 3) Faidroksen puhe Platonin "Pidoissa" kuten ed., mutta yhdistetään mm. nautintoon taistelukentällä, kuoleminen rakkauden tähden
• 4) myöhemmin tulkittiin jumalten sukupuuta eri tavalla; Eroksen kautta rakkauden voima ihmisille

• näytelmä päättyy toisin kuin alkuperäinen legenda, so, Zeus lopuksi yhdistää rakastavaiset ja he saavat lapsen Hedonen (intohimo, halu) & Eros ei ole "Don Juan" - tyyppu kuten Mannerilla

- uuskritiittinen (tekstin lähiluku)

• tekstin symboliikka: tuulet, laivat, meri jne.

- psykoanalyyttinen (vietit, alitajunta)

• Eros (elämänvietti) - Psykhe (kuolemanvietti)
• Morfeus (unet, harhat)
• Afrodite (egon häiriöt, superego)

- feministinen (naisnäkökulma)

• Psykhe naisena - nykyajassa
• Eros miehenä - nykyajassa (traumaattisine sotakokemuksineen)

- konstruktionistinen (lukijoiden antamat merkitykset)

• voi esim. samastua eri hahmoihin, luultavimmin Psykheen

- dekonstruktionistinen (tekstin purkaminen osiinsa ja uudelleenkoonti)

• erilaisten tarinoiden nostaminen esiin tekstistä
• jokainen hahmo näkee asiat omasta näkökulmastaan

- uushistoristinen (mm. kristillisen ideologian vaikutus)

• alkuperäisen legenda - kristilliset elementit - moderni ajattelu